Talven varalle

Täällä taas... Parveke on vihdoin siivottu talvea varten. Tomaattien kasvihuone lensi roskikseen samoin kuin viimeisimmätkin kesäkukan raadot. Jäljelle jäi talvikukkien lisäksi muutama sääkukka! Yllättävää, mutta ne ovat pysyneet tosi hyvinä, tuskin kuitenkaan kukkivat enää, mutta tuovat vihreää elämää parvekkeelle kuitenkin. Lyhtyjä on kivasti myös.

Vasemmalta sääkukka, syklaamit, hopealehti ja callunoita.

 .

Lyhdyt on talviparvekkeen must.

-

Parvekkeellahan ei ole laseja, joten taiteilin pressuviritelmän suojaamaan kesää odottavia tavaroita sateelta ja lumelta. Yllättävän näppärä ratkaisu, ei edes kovin pahan näköinen :) 

Ovilasin takana on vielä mansikoita korissa! Söimme viimeiset tänään, isänpäivänä!

Hauskaa, että kasvihuoneessa oli vielä näin marraskuussa isohkoja tomaatteja, vihreitä toki. Poimin ne sisään keittiön ikkunalle kypsymään. Jo aikaisemmin olin siirtänyt yhden pikkuisen tomaatinkasvin kokonaan ikkunaan ja todellakin, nyt marraskuussa se sai hedelmänsä kypsäksi!

Tomaatit voi näköjään kypsyä vielä marraskuussakin! Nam!

Nyt toivottelen hyvää joulua, sillä vihertumpulalla tuskin on enää kovin paljon sanottavaa ennen huhtikuuta... :)

Valoa iltahämärässä

Parveke on siirtynyt pitkälti syysmoodiin. Ilahduin kyllä kun lehdessä lupailtiin, että yöpakkaset olis tältä erää ohi. Siellähän mulla on parvekkeella vielä niitä tomaatteja kasvihuoneessa. Toivottavasti ne ehtis vielä kypsyä! 

Syklaamit oli alessa 3e/ruukku. Ei pystynyt vastustamaan! Näiden pitäis kestää pikkusia yöpakkasiakin.

.

Syklaamia, hopeajotainjuttua, callunaa. Kukkaloistetta vielä pitkälle syksyyn!

.

Syysparveke unohtuu helposti kastella. Kesäkuumalla se oli helppo muistaa kun itseäkin tuntui kuivaavan kokoajan. Kuitenkin pitäisi kastella sillai järkevästi, että pakkasöinä ruukut ei olis hirveän vetiset, vesi kun tuuppaa jäätymään pakkasella...

Valot on kivat parvekkeella. Tosin nää pikkulyhdyt ei niin hirveästi valaise. Joku kunnollinen kattokruunu olis hauska... Myöskin parvekelasit olis kivat, mutta niitä nyt ei oo niin täytyy elää ilman. Ajattelin kyllä talveksi kehitellä jonkinlaista kotikutoista lumensuojaa. Ehkä. Toisaalta luminen parveke voi olla ihan tunnelmallinen sekin. Viime talvena sitä oli ainakin metrin. Silloin en tosin ollut ehtinyt vielä kehitellä parveketta varten mitään, se toimi vain romuvarastona ja aika heikolla menestyksellä.

Pikkulyhtyjä ei ollut niin helppo kuvata hämärässä. Päivänpaisteessa taas niiden valo ei olisi näkynyt ollenkaan...

 .

Uusi kuvausyritys hieman myöhemmin. Oikeasti nää on ihan tunnelmalliset kyllä...

 .

Sitten oli tämmöiset perhosvalot vielä. Siis jokaisen lampun ympärillä on vaaleanpunainen perhonen. Ei kyl ehkä näy niin hyvin tässä kuvassa...

 .

Olin ottanut kuvia pihaviljelyksistäkin, mutta just tähän hätään en saanut niitä siirrettyä kamerasta koneelle. Ensi postauksessa niitä sitten! Pihaviljelyt alkaa olla tältä erää ohitse, mutta muutamia juureksia siellä vielä kypsyy.

Syksy saapui viljelmille

Jaahas, se on sitten yöpakkaset  jo koettu, ja kuinkas sitten kävikään? Parveke on muutenkin muuttunut jo syksyisemmäksi, vahingossa melkein jouluiseksi... ;) Tässä taas kuvina kaikki:

Poimin kaikki parvekkeen tomaatit sisälle kypsymään. Omput on kavereina, koska kuulemma nopeuttavat tomaattien kypsymistä.

 .

Ensimmäinen talvikukka hankittu, Calluna. Sen pitäis vissiin säilyä edustavan näköisenä pakkasillakin.

 .

Tää kuva on otettu tomaattien kasvihuoneen seinän läpi. Keksin hassun keinon lämmittää sitä. Katoin eka, että muovien saumat on teipattu kunnolla kiinni. Sitten laitoin kiehuvaa vettä tuollaisessa keltaisessa astiassa kasvihuoneen sisälle. Sieltä sinnenousi lämmintä höyryä jäljelle jääneille tomaatin kukkasille. Tosin aika lyhyeksi aikaa... Jääpi nähtäväksi jaksaako loput tomaatinkukkaset vielä tehdä hedelmää.

 .

Toiset kesäkukat on jo päätyneet kompostiin, mutta toiset ne vaan loistaa kylmistä huolimatta. Näihin kukkiin ehkä kannattaa jatkossakin panostaa jos haluaa pitkään kukkivan parvekkeen (tai pihan).

Ahkera Liisa on niin ahkera kukkimaan!

 .

Monet petuniat on lentäny kauan sitten kompostiin, mutta tää yksi laatikollinen vaan rehottaa! Ehkä se oli siks, kun istutin näiden taimet vasta muita paljon myöhemmin?

 .

Arska on nätti! Tuo hassu pallo on muuten pikkuinen puutarhalyhty. Ripustin niitä nauhallisen arskojen ympärille, mutta tässä kirkkaassa kuvassa niitten valo ei tietenkään näy. Täytyy ottaa kuvia noista valoista sitten hämärämpänä hetkenä :)

 .

Samettikukkakin loistaa.

 .

Tosiaan vaihdoin parvekkeen sisustusta syksyisemmäksi. Taitoin isot parveketuolit kasaan, kun ei siellä kuitenkaan kukaan enää jaksa istuskella hytisemässä. Sitten laitoin vähän puutarhavaloja ja hups, näköjään joululyhdyn ja joululiinankin... 

 ,jan

Olikohan tää vähän liiottelua...?

 .

Vain yksi tomaatti oli riittävän pieni, jotta sen pystyi siirtämään sisään keittiön pöydälle. Ehkä ne kypsyy ikkunanlaudallakin?

 .

On niissä jo pikkuruisia raakileita.

 .

Tuli shoppailtua ensi kesän siemeniä, kun olivat aika hyvässä alessa, -90%. Eli 9 snt/pussi :)

 .

Dahlian kukka näytti lopahtavan, joten se sai jatkaa meidän ilahduttamista pienessä vesikipossa ruokapöydällä.

 .

Pöytäliinaksi piti vielä laittaa tekokesä ;)

 .

Entäs pihaviljelmät? Kävin justiin noukkimassa sieltä viimeiset jutut. Tai no, retiisit ja punajuuret jätin vielä, ne oli ihan liian pienet. Toivottavasti ne jaksais vielä kasvaa. Pottujakaan en vielä nostanut, kun ne vissiin säilyy siellä maassakin. Tosin kyllä ne kohta vois syödäkin!

Yrttilaatikko oli täynnä nokkosia (hups...). Katkoin niistä latvukset nokkosmuhennosta varten ja heitin varret kompostiin. Nokkosmuhennoksen resepti on muuten ihan sama kun savikoidenkin. Niitä kannattaa tosin ehkä käsitellä hanskoilla.

 .

Pikkuporkkanat jäi tosi pieneksi, mutta palloporkkanat näköjään toimii laatikossa hyvin! Muutama viimeinen härkäpapukin löytyi.

.

Laitanpa seuraavaan postiin kuvia mun hassuista parvekevaloista, siis muistakin kuin tuosta joululyhdystä :) To be continued!

Harvennusta, syyslämpöä ja satoakin!

Päähäni oli jostain jäänyt ajatus, että tomaattien isoimmat lehdet kannattaa leikata pois, että ne saa valoa paremmin. Varkaista siis ei ole nyt kyse, sillä niistä ei tarvitse huolehtia pensastomaattien kanssa. Itse asiassa enin osa kukista ja hedelmistä onkin juuri noilla ”varas”-oksilla. Mutta kasvihuone pursuili paksuja tummia lehtiä niin, että valoa ei tosiaankaan tullut kuin uloimmille hedelmille. Siispä sakset käteen! Oon vähän sellainen, että kun aloitan jotain, niin en osaa lopettaa... Aloitin siis leikkaamalla kaikki kellastuneet lehdet pois. Kasvihuoneeseen siitä syntynyt valo ja tila innostutti leikkelemään vähän lisää.... hups... aika kaljulta näyttää nyt... Mutta ainakin tomaatit löytää lehtien seasta ja kastelukin on helpompaa. Sitäpaitsi yhdessä ruukussa kasvaa myös kaksi basilikaa, nekin varmaan tykkää ihan hyvää kun saa vihdoin vähän valoa.

Helpompi löytää tomaatitkin!

Enää ei tursua vihreitä lehtiä...

Onpa muuten lämmin yhtäkkiä! Parvekkeella (ja ulkonakin) on ihan kesä. Monet kukat, joista jo luulin, että nää meni jo onkin alkanut kasvaa uutta! Tää sais ihan mielellään olla sellanen syksy, että vielä lokakuussa kukkii! :)

Nämä kukat sai uuden elämän kun siirsin ne sateella ylikastuneesta ruukusta kuivaan multaan.

Ja nää vaan jaksaa ilahduttaa! Kun leikkaa pois loppuun kukkineet auringonkukat, niin ne puskee uutta yhtenään!

 .

Kesän petuniat jaksaa loistaa. Ainakin osa niistä....

Mulla on petunioita aika monessa ruukussa/laatikossa. Nyt kuitenkin aika moneen on ilmestynyt kummallista harmaata pölyä tai hometta ja kun sellainen on lehteen iskenyt niin se on menoa sitten... Aika monta homehtunutta kukkaa siirsin jo kompostiin. Jos sinulla on tiedossa joku hyvä kikka kuinka selvitä tuollaisen kanssa, niin otan ilolla vastaan!

Kerro jos tiedät mitä tämä on ja mitä sille voi tehdä! Tämä yksilö jatkoi elämään kompostissa...

.

Kävin myös pihaviljelmällä vähän harventamassa porkkanariviä. Olin ”varmuuden vuoksi” istuttanut siemeniä aivan liikaa samaan paikkaan ja alkoi näyttämään siltä, että tuonne ei varsinaisia porkkanan juuria enää mahdukaan. Mutta ihania pikkuporkkanoita sieltä harventamastakin tuli!

Varsineen multineen näytti vielä ihan rehevältä.

Pesun jälkeen jäljelle jäi aika vähän...

.

Vihreitä papuja on todella paljon ja tykkäänkin niistä (olen perheemme ainoa, joten saan herkutella kaiken itse! NAM!). Parhaita niistä tulee kun ne höyryttää pehmeiksi ja syö suolan ja voin kanssa. Tosin itse laiskana kokkaajana ”höyrytän” niitä keittämällä kattilassa, jonka pohjalla on n sentin verran vettä.

Nampsis nampsis!

.

Viljelylaatikossamme kasvaa myös härkäpapuja. En kyllä taida näitä enää jatkossa istuttaa. Ne kasvaa todella isoiksi kasveiksi ja tekevät varjoa muille kasveille. Sitten ne tekee todella isoja palkoja, jotka poimitaan kun ne alkaa olla vähän rusehtavia (kai?). Sitten palot avataan ja sisällä olevat papuset otetaan pois. Papuset keitetään ja kuoritaan vielä keittämisen jälkeen. Sitten ne syödään ja ne maistuu vain oudolta. Hirveä vaiva, tosi vähän syötävää eikä kummosen makuista... Tosin jos jollakin teistä on hyvä härkäpapuresepti millä niistä voisi saada gourmetherkkua, niin kokeilen mielelläni!

Komean näköisiä pötkylöitä!

Mutta vain tämän verran syötävää. Nämäkin on vielä raakoja ja kuorimatta...

.

Syyskuuta

On tullut harjoitettua todella räikeää ikärasismia parvekkeella. On kyllä tosiaan pannut miettimään... Tykkään nimittäin kukkivista ja kukoistavista kukista tosi paljon, siksihän niitä kasvatankin! Mutta kaikki kukat kukkivat lopulta loppuun ja muodostavat siitä sitten siemeniä seuraavaa kasvukautta varten. On kuitenkin niin, että jos kuihtuneen kukan nyppii pois ennen kuin kasvi ehtii tehdä siitä siemenen, alkaa kasvi äkkiä kasvattamaan uuden (upean ja kukoistavan) kukan kuihtuneen tilalle. Kasvillehan (kuten mille tahansa eliölajille) tärkeintä on jatkaa sukuaan. Niinpä minä innokkaasti käyn nyppimässä kaikki ryppyiseen ikään yltäneet kasvinosat pois. En vain halua niitä, koska ne ovat rumia. Haluan kauniita ja hehkeitä kukkia, ja niitä saan kun nyppään vanhat pois. Eikö ole aivan kamalaa!!! Mutta ihan biologinen tosiasia! Pakostikin tulee ajatelleeksi vanhentuvien ihmisten, siis erityisesti naisien yritelmät olla nuoria ja hehkeitä. Sehän on aivan sama kuin yrittäisi väkisin jollain kauneuskirurgiaan verrattavalla keinolla suoristaa ryppyyntynyt kukka sileäksi, maalaisi sen jollakin maalilla pirteän väriseksi ja suihkuttaisi vielä jotain mehiläisiä kiinnostavaa hajua niiden päälle. Vaikka kuinka inhottaa ikärasismi, niin en kyllä halua sellaisia puolikuolleita kukkia parvekkeelleni, inhottava tosiasia se vain on! Tai vielä vähemmän jotain tekokukkia...

Petunioista on tullut pitkiä kuikeloita ja lehdet kuihtuu... Mutta koska se vielä kukkii, en ole viitsinyt kompostiinkaan viedä!

.

Sisäkukkien kanssa tuo nyppiminen toimii paremmin, ne kasvattaa aina uusia hehkeitä lehtiä ja kukkia kun rupsahtaneet ottaa pois (toki pitää ne muistaa kastellakin...). Kuitenkin tuolla parvekkeella on öisin jo sen verran kylmä, että en ole lainkaan vakuuttunut, että mun kukkaset enää kasvattais uutta vaikka miten nyppisin niitä. Pikemminkin niistä tuli vaan kaljun näköiset kun otin kuivuneet pois...

.

Toisaalta ainakin ahkeraliisasta tuli todella paljon hehkeämpi kun otin keltaiset ja ryppyiset lehdet ja kukat pois. Harmi ainoastaan, että en muistanut ottaa ennen-kuvaa.

Ahkeraliisat ja Arskat ne yhdessä viihtyy:)

 .

Tomaattien lehdetkin jo vähän kellertää... Mutta pikkuruisia kirsikkatomaatteja
tulee kyllä tasaiseen tahtiin. Tomaattien kohdallahan taas siemen (hedelmä) on se
halutuin osa. On se kummallista välillä!

 .

Toiset kasvit näköjään sietävät kylmyyttä paljon tehokkaammin kuin toiset. Vaikkapa mansikat, uusia marjoja puskee aivan hämmästyttävään tahtiin.

Mansikkakorissa on ihmeellisesti vielä täysi kesä!

.

Myöskin dahlia tuntuu olevan enempi ikinuorta sorttia. Kolme suurta kukkaa se jo teki, ne rupsahtivat ja leikkasin ne pois. Mutta uutta puskee monestakin nupusta! Taidankin ensi kerralla satsata vielä enemmän näihin ikinuoriin kasveihin, jotka vielä syyskuussakin jaksavat kukoistaa. Kunhan tietäisi vain, mitkä niitä ovat. No, ainakin tämä.

Oi nuoruuden hehkua!

 .

Basilikat puolestaan eivät tosiaankaan tykkää syyskuun viileydestä. Siirsin ne kasvihuoneesta keittiön ikkunaan. Tuleekin enemmän syötyä niitä kun ovat siinä tyrkyllä! :)

.

Semmosta tällä kertaa. Mitään sadonkorjuujuhlaa tuskin saadaan, satoa kun näyttää tulevan hissukseltaan, muutama tomaatti silloin tällöin, pari yrttilehteä sieltä ja täältä jne. Ehkä kuitenkin ihan kätevää niinpäin!

Kesä jatkuu vielä!

Syksyisten sadepäivien jälkeen tuli ihania lämpöisiä kesäpäiviä vielä, ihanaa! Innostuin siitä hyvästä pienelle valokuvakierrokselle sekä puutarhaan, että parvekkeelle. Ensinnäkin tajusin, etten oo vielä laittanut yleiskuvaa parvekkeesta vielä ollenkaan. Tässäpä siis heti alkuun:

Olkkarin ikkunasta

 .

Oven takana näkyy kasvihuonehäkkyrä.

.

Väriä pitää olla! <3

.

Keittiön ikkunasta näkee krassin kiipeilyt.

Mutta puutarha HUIKEA! Kerroin aiemmin jo, että istuttelin salaa gladioluksen sipuleita pitkin pihaa, ja tottakai aika monta upposi tuonne viljelyslaatikoiden keskellä olevaan kukkasaarekkeeseen. No nyt ne alkoivat kaikki samaan aikaan kukkimaan ja voi että on kyllä muhkeita! Ja muutenkin, koko viljelysalue on mitä muhkein, laatikoiden sijainnit voi vain arvailla... :)

 .

 .

 .

Sitten vielä pari räpsyä parvekkeelta, jossa homma kaikesta huolimatta tuntuu toimivan :) Mansikoita alkaa tulla noihin siemenistä istutettuihin mansikoihin. Taimesta istutetut ovat rupsahtaneet jo kauan sitten... Nää tosin ehkä on ennemmin metsämansikoita? Tai muuttuneet bonsaimansikoiksi kun on niin pieni kasvualusta?

 .

 .

 .

No entäs miten kävi veden valtaamille kukille? Näyttävät aika menneiltä... Vasemmanpuoleisimman kukan kaivoin ylös ja istutin uuteen ruukkuun, muut näyttää niin surkeilta, että odottelevat tässä kompostiin pääsyä. Tosin se ruukkuunkin istuttamani kukkanen on aika rääsyle... No, se saa hetken toipua ja katselen kuinka sen sitten käy. 

 .

Ihanasti yllätyin kun persilja kasvaa näin kivasti! Olin ihan unohtanut sen, voishan sen jossain vaiheessa ihan lautasellekin laittaa!

 .

Ahkeraliisa on tällä hetkellä parvekkeen väripilkku. Kun monet kukat alkaa olla jo kukkansa kukkineet, jaksaa tämä painaa! Tästä taitaa tulla mun uus vakkari-parvekekukka!

.

Toinen ilahduttava väriloiste on asterit. Nekin oli joutunut vedenpaisumuksen valtaan, mutta näyttää toipuvan hyvin. Siirsin ne buddhien suotuisten katseiden alle jossa ovat myös tulevilta sateilta suojassa.